Kumminkin, meidän "treenit" on "vähän" jäänyt, mutta toiveena olisi alkaa käymään tässä keväällä jossain ohjatussa treenissä. Me ollaan edistytty näiden monen vuoden aikana hirveästi, mutta nyt pitäisi vähän kiriä, sillä haluttaisiin vielä keretä agilitykisoihin. Ekana tavoitteena on kumminkin ne näyttelyt. Meidän pitäisi mennä sileäkarvaisten noutajien omiin näyttelyihin.
Mua alkoi eilen vähän jopa ahdistamaan Sussun ikä. Sehän on jo maaliskuussa 6! Niin se aika vaan menee... Aivan liian nopeasti, okei nyt kuulostan siltä, että kertoisin jotain hautajaispuhetta! Mutta pointtinani oli siis se, että sitten kun tulee aika hyvästellä oma rakas lemmikki... Okei, niidenkään aika ei ole vielä! Mitäpä siis jos nautittaisiin päivä päivältä oman lemmikimme kasvusta, leikeistä, jekuista, haleista, pusuista, ja muusta hauskasta, eikä keskityttäisi siihen mitä moooooonen vuoden päästä tulee tapahtumaan. Jäi vähän lyeksi ja epäselväksi tämä postaus, mutta pointti tuli selväksi?
